Milindapañha

Meṇḍakapañha

Santhavavagga

10. Dhamma­desanā­ya­appos­suk­ka­pañha

“Bhante nāgasena, tumhe bhaṇatha—‘tathāgatena catūhi ca asaṅkhyeyyehi kappānaṃ satasahassena ca etthantare sabbañ­ñu­ta­ñāṇaṃ paripācitaṃ mahato janakāyassa samuddharaṇāyā’ti. Puna ca ‘sabbaññutaṃ pattassa appossukkatāya cittaṃ nami, no dhammadesanāyā’ti.

Yathā nāma, bhante nāgasena, issāso vā issāsantevāsī vā bahuke divase saṅgāmatthāya upāsanaṃ sikkhitvā sampatte mahāyuddhe osakkeyya; evameva kho, bhante nāgasena, tathāgatena catūhi ca asaṅkhyeyyehi kappānaṃ satasahassena ca etthantare sabbañ­ñu­ta­ñāṇaṃ paripācetvā mahato janakāyassa samuddharaṇāya sabbaññutaṃ pattena dhammadesanāya osakkitaṃ.

Yathā vā pana, bhante nāgasena, mallo vā mallantevāsī vā bahuke divase nibbuddhaṃ sikkhitvā sampatte mallayuddhe osakkeyya; evameva kho, bhante nāgasena, tathāgatena catūhi ca asaṅkhyeyyehi kappānaṃ satasahassena ca etthantare sabbañ­ñu­ta­ñāṇaṃ paripācetvā mahato janakāyassa samuddharaṇāya sabbaññutaṃ pattena dhammadesanāya osakkitaṃ.

Kiṃ nu kho, bhante nāgasena, tathāgatena bhayā osakkitaṃ, udāhu apākaṭatāya osakkitaṃ, udāhu dubbalatāya osakkitaṃ, udāhu asabbaññutāya osakkitaṃ, kiṃ tattha kāraṇaṃ, iṅgha me tvaṃ kāraṇaṃ brūhi kaṅ­khā­vitara­ṇāya. Yadi, bhante nāgasena, tathāgatena catūhi ca asaṅkhyeyyehi kappānaṃ satasahassena ca etthantare sabbañ­ñu­ta­ñāṇaṃ paripācitaṃ mahato janakāyassa samuddharaṇāya, tena hi ‘sabbaññutaṃ pattassa appossukkatāya cittaṃ nami, no dhammadesanāyā’ti yaṃ vacanaṃ, taṃ micchā. Yadi sabbaññutaṃ pattassa appossukkatāya cittaṃ nami no dhammadesanāya, tena hi ‘tathāgatena catūhi ca asaṅkhyeyyehi kappānaṃ satasahassena ca etthantare sabbañ­ñu­ta­ñāṇaṃ paripācitaṃ mahato janakāyassa samuddharaṇāyā’ti tampi vacanaṃ micchā. Ayampi ubhato koṭiko pañho gambhīro dunnibbeṭho tavānuppatto, so tayā nibbāhitabbo”ti.

“Paripācitañca, mahārāja, tathāgatena catūhi ca asaṅkhyeyyehi kappānaṃ satasahassena ca etthantare sabbañ­ñu­ta­ñāṇaṃ mahato janakāyassa samuddharaṇāya, patta­sabbañ­ñu­tassa ca appossukkatāya cittaṃ nami, no dhammadesanāya. Tañca pana dhammassa gam­bhī­ra­nipuṇa­dudda­sa­dura­nu­bodha­su­khuma­dup­paṭi­vedha­taṃ sattānañca ālayārāmataṃ sakkā­ya­diṭṭhiyā daḷha­sug­gahi­ta­tañca disvā ‘kiṃ nu kho, kathaṃ nu kho’ti appossukkatāya cittaṃ nami, no dhammadesanāya, sattānaṃ paṭi­vedha­cinta­na­mānasaṃ yevetaṃ.

Yathā, mahārāja, bhisakko sallakatto anekab­yādhi­pari­pīḷitaṃ naraṃ upasaṅkamitvā evaṃ cintayati ‘kena nu kho upakkamena katamena vā bhesajjena imassa byādhi vūpasameyyā’ti; evameva kho, mahārāja, tathāgatassa sabba­kilesab­yādhi­pari­pīḷitaṃ janaṃ dhammassa ca gam­bhī­ra­nipuṇa­dudda­sa­dura­nu­bodha­su­khuma­dup­paṭi­vedha­taṃ disvā ‘kiṃ nu kho, kathaṃ nu kho’ti appossukkatāya cittaṃ nami, no dhammadesanāya, sattānaṃ paṭi­vedha­cinta­na­mānasaṃ yevetaṃ.

Yathā, mahārāja, rañño khattiyassa muddhā­vasit­tassa dovāri­ka­anīkaṭ­ṭha­pārisaj­ja­negama­bha­ṭabala­amacca­rājañ­ña­rā­jū­pajī­vine jane disvā evaṃ citta­muppaj­jeyya ‘kiṃ nu kho, kathaṃ nu kho ime saṅgaṇhissāmī’ti; evameva kho, mahārāja, tathāgatassa dhammassa gam­bhī­ra­nipuṇa­dudda­sa­dura­nu­bodha­su­khuma­dup­paṭi­vedha­taṃ sattānañca ālayārāmataṃ sakkā­ya­diṭṭhiyā daḷha­sug­gahi­ta­tañca disvā ‘kiṃ nu kho, kathaṃ nu kho’ti appossukkatāya cittaṃ nami, no dhammadesanāya, sattānaṃ paṭi­vedha­cinta­na­mānasaṃ yevetaṃ.

Api ca, mahārāja, sabbesaṃ tathāgatānaṃ dhammatā esā, yaṃ brahmunā āyācitā dhammaṃ desenti. Tattha pana kiṃkāraṇaṃ? Ye tena samayena manussā tāpasa­parib­bājakā samaṇabrāhmaṇā, sabbete brahmadevatā honti brahmagarukā brahmaparāyaṇā, tasmā tassa balavato yasavato ñātassa paññātassa uttarassa accuggatassa onamanena sadevako loko onamissati okappessati adhi­muccis­satīti iminā ca, mahārāja, kāraṇena tathāgatā brahmunā āyācitā dhammaṃ desenti.

Yathā, mahārāja, koci rājā vā rājamahāmatto vā yassa onamati apacitiṃ karoti, balavatarassa tassa onamanena avasesā janatā onamati apacitiṃ karoti; evameva kho, mahārāja, brahme onamite tathāgatānaṃ sadevako loko onamissati, pūjitapūjako, mahārāja, loko, tasmā so brahmā sabbesaṃ tathāgatānaṃ āyācati dhammadesanāya, tena ca kāraṇena tathāgatā brahmunā āyācitā dhammaṃ desentī”ti. “Sādhu, bhante nāgasena, sunibbeṭhito pañho, atibhadrakaṃ veyyākaraṇaṃ, evametaṃ tathā sampaṭicchāmī”ti.

Dhammadesanāya appos­suk­ka­pañho dasamo.