Milindapañha

Anumānapañha

Ves­santara­vagga

6. Akāla­maraṇa­pañha

“Bhante nāgasena, ye te sattā maranti, sabbe te kāleyeva maranti, udāhu akālepi marantī”ti? “Atthi, mahārāja, kālepi maraṇaṃ, atthi akālepi maraṇan”ti.

“Bhante nāgasena, ke kāle maranti, ke akāle marantī”ti? “Diṭṭhapubbā pana, mahārāja, tayā ambarukkhā vā jamburukkhā vā, aññasmā vā pana phalarukkhā phalāni patantāni āmāni ca pakkāni cā”ti? “Āma, bhante”ti. “Yāni tāni, mahārāja, phalāni rukkhato patanti, sabbāni tāni kāleyeva patanti, udāhu akālepī”ti? “Yāni tāni, bhante nāgasena, phalāni paripakkāni vilīnāni patanti, sabbāni tāni kāle patanti. Yāni pana tāni avasesāni phalāni tesu kānici kimividdhāni patanti, kānici laguḷahatāni patanti, kānici vātappahatāni patanti, kānici antopūtikāni hutvā patanti, sabbāni tāni akāle patantī”ti. “Evameva kho, mahārāja, ye te jarāvegahatā maranti, teyeva kāle maranti, avasesā keci kammap­paṭi­bāḷhā maranti, keci gatippaṭibāḷhā maranti, keci kiriyap­paṭi­bāḷhā marantī”ti.

“Bhante nāgasena, ye te kammap­paṭi­bāḷhā maranti, yepi te gatippaṭibāḷhā maranti, yepi te kiriyap­paṭi­bāḷhā maranti, yepi te jarā­ve­gappa­ṭi­bāḷhā maranti, sabbe te kāleyeva maranti, yopi mātukucchigato marati, so tassa kālo, kāleyeva so marati. Yopi vijātaghare marati, so tassa kālo, sopi kāleyeva marati. Yopi māsiko marati … pe … yopi vassasatiko marati, so tassa kālo, kāleyeva so marati, tena hi, bhante nāgasena, akāle maraṇaṃ nāma na hoti, ye keci maranti, sabbe te kāleyeva marantī”ti.

“Sattime, mahārāja, vijjamānepi uttariṃ āyusmiṃ akāle maranti. Katame satta? Jighacchito, mahārāja, bhojanaṃ alabhamāno upaha­tab­bhantaro vijjamānepi uttariṃ āyusmiṃ akāle marati; pipāsito, mahārāja, pānīyaṃ alabhamāno pari­suk­kha­hadayo vijjamānepi uttariṃ āyusmiṃ akāle marati; ahinā daṭṭho, mahārāja, visa­vegā­bhihato tikicchakaṃ alabhamāno vijjamānepi uttariṃ āyusmiṃ akāle marati; visamāsito, mahārāja, ḍayhantesu aṅgapaccaṅgesu agadaṃ alabhamāno vijjamānepi uttariṃ āyusmiṃ akāle marati; aggigato, mahārāja, jhāyamāno nibbāpanaṃ alabhamāno vijjamānepi uttariṃ āyusmiṃ akāle marati; udakagato, mahārāja, patiṭṭhaṃ alabhamāno vijjamānepi uttariṃ āyusmiṃ akāle marati; sattihato, mahārāja, ābādhiko bhisakkaṃ alabhamāno vijjamānepi uttariṃ āyusmiṃ akāle marati; ime kho, mahārāja, satta vijjamānepi uttariṃ āyusmiṃ akāle maranti. Tatrāpāhaṃ, mahārāja, ekaṃsena vadāmi.

Aṭṭhavidhena, mahārāja, sattānaṃ kālaṃkiriyā hoti, vātasa­muṭṭhā­nena pitta­sa­muṭṭhā­nena semha­sa­muṭṭhā­nena sannipātikena utuvi­pari­ṇāmena visama­pari­hārena opakkamikena kammavipākena, mahārāja, sattānaṃ kālaṃkiriyā hoti. Tatra, mahārāja, yadidaṃ kammavipākena kālaṃkiriyā, sāyeva tattha sāmayikā kālaṃkiriyā, avasesā asāmayikā kālaṃkiriyāti. Bhavati ca—

‘Jighacchāya pipāsāya,
ahidaṭṭhā visena ca;
Aggiu­dakasat­tīhi,
akāle tattha mīyati;
Vātapittena semhena,
sanni­pāte­nutūhi ca;
Visamo­pakka­ma­kam­mehi,
akāle tattha mīyatī’ti.

Keci, mahārāja, sattā pubbe katena tena tena akusala­kamma­vi­pā­kena maranti. Idha, mahārāja, yo pubbe pare jighacchāya māreti, so bahūni vassa­sata­sahas­sāni jighacchāya paripīḷito chāto parikilanto suk­kha­milāta­hadayo bubhukkhito visukkhito jhāyanto abbhantaraṃ pariḍayhanto ­jighac­chā­yayeva marati daharopi majjhimopi mahallakopi, idampi tassa sāma­yika­maraṇaṃ.

Yo pubbe pare pipāsāya māreti, so bahūni vassa­sata­sahas­sāni peto hutvā nij­jhāma­taṇ­hiko samāno lūkho kiso pari­suk­khi­taha­dayo pipāsāyayeva marati daharopi majjhimopi mahallakopi, idampi tassa sāma­yika­maraṇaṃ.

Yo pubbe pare ahinā ḍaṃsāpetvā māreti, so bahūni vassa­sata­sahas­sāni ajaga­ra­mukheneva ajagaramukhaṃ kaṇha­sappa­mukheneva kaṇha­sap­pamu­khaṃ parivattitvā tehi khāyitakhāyito ahīhi daṭṭhoyeva marati daharopi majjhimopi mahallakopi, idampi tassa sāma­yika­maraṇaṃ.

Yo pubbe pare visaṃ datvā māreti, so bahūni vassa­sata­sahas­sāni ḍayhantehi aṅgapaccaṅgehi bhijjamānena sarīrena kuṇapagandhaṃ vāyanto viseneva marati daharopi majjhimopi mahallakopi, idampi tassa sāma­yika­maraṇaṃ.

Yo pubbe pare agginā māreti, so bahūni vassa­sata­sahas­sāni aṅgāra­pabba­teneva aṅgārapabbataṃ yamavisayeneva yamavisayaṃ parivattitvā daḍḍha­vi­daḍḍha­gatto aggināyeva marati daharopi majjhimopi mahallakopi, idampi tassa sāma­yika­maraṇaṃ.

Yo pubbe pare udakena māreti, so bahūni vassa­sata­sahas­sāni hata­vilutta­bhagga­dubba­la­gatto khubbhitacitto udakeneva marati daharopi majjhimopi mahallakopi, idampi tassa sāma­yika­maraṇaṃ.

Yo pubbe pare sattiyā māreti, so bahūni vassa­sata­sahas­sāni chin­na­bhin­na­koṭ­ṭita­vi­koṭ­ṭito satti­mukha­sa­māhato sattiyāyeva marati daharopi majjhimopi mahallakopi, idampi tassa sāma­yika­maraṇaṃ”.

“Bhante nāgasena, akāle maraṇaṃ atthīti yaṃ vadesi, iṅgha me tvaṃ tattha kāraṇaṃ atidisāti”. “Yathā, mahārāja, mahati­mahā­aggik­khan­dho ādinna­ti­ṇakaṭ­ṭha­sā­khā­palāso ­pariyā­dinna­bhak­kho upādā­na­saṅ­khayā nibbāyati, so aggi vuccati ‘anītiko anupaddavo samaye nibbuto nāmā’ti; evameva kho, mahārāja, yo koci bahūni divasa­sahas­sāni jīvitvā jarājiṇṇo āyukkhayā anītiko anupaddavo marati, so vuccati ‘samaye maraṇamupagato’ti.

Yathā vā pana, mahārāja, mahati­mahā­aggik­khan­dho ādinna­ti­ṇakaṭ­ṭha­sā­khā­palāso assa, taṃ apariyā­dinneyeva tiṇakaṭ­ṭha­sā­khā­palāse mahati­mahā­megho abhip­pa­vas­sitvā nibbāpeyya, api nu kho, mahārāja, mahā­aggik­khan­dho samaye nibbuto nāma hotī”ti? “Na hi, bhante”ti. “Kissa pana so, mahārāja, pacchimo aggikkhandho purimakena aggikkhandhena samasamagatiko nāhosī”ti? “Āgantukena, bhante, meghena paṭipīḷito so aggikkhandho asamaye nibbuto”ti. “Evameva kho, mahārāja, yo koci akāle marati, so āgantukena rogena paṭipīḷito vātasa­muṭṭhā­nena vā pitta­sa­muṭṭhā­nena vā semha­sa­muṭṭhā­nena vā sannipātikena vā utu­pari­ṇāma­jena vā visama­pari­hāra­jena vā opakkamikena vā jighacchāya vā pipāsāya vā sappadaṭṭhena vā visamāsitena vā agginā vā udakena vā satti­ve­gappa­ṭi­pī­ḷito vā akāle marati. Idamettha, mahārāja, kāraṇaṃ, yena kāraṇena akāle maraṇaṃ atthi.

Yathā vā pana, mahārāja, gagane mahati­mahā­valā­hako uṭṭhahitvā ninnañca thalañca paripūrayanto abhivassati, so vuccati ‘megho anītiko anupaddavo vassatī’ti; evameva kho, mahārāja, yo koci ciraṃ jīvitvā jarājiṇṇo āyukkhayā anītiko anupaddavo marati, so vuccati ‘samaye maraṇamupagato’ti.

Yathā vā pana, mahārāja, gagane mahati­mahā­valā­hako uṭṭhahitvā antarāyeva mahatā vātena abbhatthaṃ gaccheyya, api nu kho so, mahārāja, mahāvalāhako samaye vigato nāma hotī”ti? “Na hi, bhante”ti. “Kissa pana so, mahārāja, pacchimo valāhako purimena valāhakena samasamagatiko nāhosī”ti? “Āgantukena, bhante, vātena paṭipīḷito so valāhako asamayap­pat­toyeva vigato”ti. “Evameva kho, mahārāja, yo koci akāle marati, so āgantukena rogena paṭipīḷito vātasa­muṭṭhā­nena vā … pe … satti­ve­gappa­ṭi­pī­ḷito vā akāle marati. Idamettha, mahārāja, kāraṇaṃ, yena kāraṇena akāle maraṇaṃ atthīti.

Yathā vā pana, mahārāja, balavā āsīviso kupito kiñcideva purisaṃ ḍaṃseyya, tassa taṃ visaṃ anītikaṃ anupaddavaṃ maraṇaṃ pāpeyya, taṃ visaṃ vuccati ‘anīti­ka­manupad­davaṃ koṭigatan’ti; evameva kho, mahārāja, yo koci ciraṃ jīvitvā jarājiṇṇo āyukkhayā anītiko anupaddavo marati, so vuccati ‘anītiko anupaddavo jīvitakoṭigato sāmayikaṃ maraṇamupagato’ti.

Yathā vā pana, mahārāja, balavatā āsīvisena daṭṭhassa antarāyeva āhituṇḍiko agadaṃ datvā avisaṃ kareyya, api nu kho taṃ, mahārāja, visaṃ samaye vigataṃ nāma hotī”ti? “Na hi, bhante”ti. “Kissa pana taṃ, mahārāja, pacchimaṃ visaṃ purimakena visena samasa­magati­kaṃ nāhosī”ti? “Āgantukena, bhante, agadena paṭipīḷitaṃ visaṃ akoṭigataṃyeva vigatan”ti. “Evameva kho, mahārāja, yo koci akāle marati, so āgantukena rogena paṭipīḷito vātasa­muṭṭhā­nena vā … pe … satti­ve­gappa­ṭi­pī­ḷito vā akāle marati. Idamettha, mahārāja, kāraṇaṃ, yena kāraṇena akāle maraṇaṃ atthīti.

Yathā vā pana, mahārāja, issāso saraṃ pāteyya, sace so saro yathā­gati­ga­mana­pa­tha­mattha­kaṃ gacchati, so saro vuccati ‘anītiko anupaddavo yathā­gati­ga­mana­pa­tha­mattha­kaṃ gato nāmā’ti; evameva kho, mahārāja, yo koci ciraṃ jīvitvā jarājiṇṇo āyukkhayā anītiko anupaddavo marati, so vuccati ‘anītiko anupaddavo samaye maraṇamupagato’ti.

Yathā vā pana, mahārāja, issāso saraṃ pāteyya, tassa taṃ saraṃ tasmiṃyeva khaṇe koci gaṇheyya, api nu kho so, mahārāja, saro yathā­gati­ga­mana­pa­tha­mattha­kaṃ gato nāma hotī”ti? “Na hi, bhante”ti. “Kissa pana so, mahārāja, pacchimo saro purimakena sarena samasamagatiko nāhosī”ti? “Āgantukena, bhante, gahaṇena tassa sarassa gamanaṃ upacchinnan”ti. “Evameva kho, mahārāja, yo koci akāle marati, so āgantukena rogena paṭipīḷito vātasa­muṭṭhā­nena vā … pe … satti­ve­gappa­ṭi­pī­ḷito vā akāle marati. Idamettha, mahārāja, kāraṇaṃ, yena kāraṇena akāle maraṇaṃ atthīti.

Yathā vā pana, mahārāja, yo koci lohamayaṃ bhājanaṃ ākoṭeyya, tassa ākoṭanena saddo nibbattitvā yathā­gati­ga­mana­pa­tha­mattha­kaṃ gacchati, so saddo vuccati ‘anītiko anupaddavo yathā­gati­ga­mana­pa­tha­mattha­kaṃ gato nāmā’ti; evameva kho, mahārāja, yo koci bahūni divasa­sahas­sāni jīvitvā jarājiṇṇo āyukkhayā anītiko anupaddavo marati, so vuccati ‘anītiko anupaddavo samaye maraṇamupagato’ti.

Yathā vā pana, mahārāja, yo koci lohamayaṃ bhājanaṃ ākoṭeyya, tassa ākoṭanena saddo nibbatteyya, nibbatte sadde adūragate koci āmaseyya, saha āmasanena saddo nirujjheyya, api nu kho so, mahārāja, saddo yathā­gati­ga­mana­pa­tha­mattha­kaṃ gato nāma hotī”ti? “Na hi, bhante”ti. “Kissa pana, mahārāja, pacchimo saddo purimakena saddena samasamagatiko nāhosī”ti? “Āgantukena, bhante, āmasanena so saddo uparato”ti. “Evameva kho, mahārāja, yo koci akāle marati, so āgantukena rogena paṭipīḷito vātasa­muṭṭhā­nena vā … pe … satti­ve­gappa­ṭi­pī­ḷito vā akāle marati. Idamettha, mahārāja, kāraṇaṃ, yena kāraṇena akāle maraṇaṃ atthīti.

Yathā vā pana, mahārāja, khette suvirūḷhaṃ dhaññabījaṃ sammā pavattamānena vassena otatavi­tata­ākiṇṇa­bahu­phalaṃ hutvā sas­suṭ­ṭhā­na­samayaṃ pāpuṇāti, taṃ dhaññaṃ vuccati ‘anīti­ka­manupad­davaṃ sama­yasam­pattaṃ nāma hotī’ti; evameva kho, mahārāja, yo koci bahūni divasa­sahas­sāni jīvitvā jarājiṇṇo āyukkhayā anītiko anupaddavo marati, so vuccati ‘anītiko anupaddavo samaye maraṇamupagato’ti.

Yathā vā pana, mahārāja, khette suvirūḷhaṃ dhaññabījaṃ udakena vikalaṃ mareyya, api nu kho taṃ, mahārāja, dhaññaṃ sama­yasam­pattaṃ nāma hotī”ti? “Na hi, bhante”ti. “Kissa pana taṃ, mahārāja, pacchimaṃ dhaññaṃ purimakena dhaññena samasa­magati­kaṃ nāhosī”ti? “Āgantukena, bhante, uṇhena paṭipīḷitaṃ taṃ dhaññaṃ matan”ti. “Evameva kho, mahārāja, yo koci akāle marati, so āgantukena rogena paṭipīḷito vātasa­muṭṭhā­nena vā … pe … satti­ve­gappa­ṭi­pī­ḷito vā akāle marati. Idamettha, mahārāja, kāraṇaṃ, yena kāraṇena akāle maraṇaṃ atthīti.

Sutapubbaṃ pana tayā, mahārāja, ‘sam­panna­taruṇa­sassaṃ kimayo uṭṭhahitvā samūlaṃ nāsentī’”ti? “Sutapubbañceva taṃ, bhante, amhehi diṭṭhapubbañcā”ti. “Kiṃ nu kho taṃ, mahārāja, sassaṃ kāle naṭṭhaṃ, udāhu akāle naṭṭhan”ti? “Akāle, bhante, yadi kho taṃ, bhante, sassaṃ kimayo na khādeyyuṃ, sas­suddha­ra­ṇa­samayaṃ pāpuṇeyyā”ti. “Kiṃ pana, mahārāja, āgantukena upaghātena sassaṃ vinassati, nirupaghātaṃ sassaṃ sas­suddha­ra­ṇa­samayaṃ pāpuṇātī”ti? “Āma, bhante”ti. “Evameva kho, mahārāja, yo koci akāle marati, so āgantukena rogena paṭipīḷito vātasa­muṭṭhā­nena vā … pe … satti­ve­gappa­ṭi­pī­ḷito vā marati. Idamettha, mahārāja, kāraṇaṃ, yena kāraṇena akāle maraṇaṃ atthīti.

Sutapubbaṃ pana tayā, mahārāja, ‘sampanne sasse pha­la­bhāra­na­mite mañjaritapatte karakavassaṃ nāma vassajāti nipatitvā vināseti aphalaṃ karotī’”ti? “Sutapubbañceva taṃ, bhante, amhehi diṭṭhapubbañcā”ti. “Api nu kho taṃ, mahārāja, sassaṃ kāle naṭṭhaṃ, udāhu akāle naṭṭhan”ti? “Akāle, bhante, yadi kho taṃ, bhante, sassaṃ karakavassaṃ na vasseyya sas­suddha­ra­ṇa­samayaṃ pāpuṇeyyā”ti. “Kiṃ pana, mahārāja, āgantukena upaghātena sassaṃ vinassati, nirupaghātaṃ sassaṃ sas­suddha­ra­ṇa­samayaṃ pāpuṇātī”ti? “Āma, bhante”ti. “Evameva kho, mahārāja, yo koci akāle marati, so āgantukena rogena paṭipīḷito vātasa­muṭṭhā­nena vā pitta­sa­muṭṭhā­nena vā semha­sa­muṭṭhā­nena vā sannipātikena vā utu­pari­ṇāma­jena vā visama­pari­hāra­jena vā opakkamikena vā jighacchāya vā pipāsāya vā sappadaṭṭhena vā visamāsitena vā agginā vā udakena vā satti­ve­gappa­ṭi­pī­ḷito vā akāle marati. Yadi pana āgantukena rogena paṭipīḷito na bhaveyya, samayeva maraṇaṃ pāpuṇeyya. Idamettha, mahārāja, kāraṇaṃ, yena kāraṇena akāle maraṇaṃ atthī”ti.

“Acchariyaṃ, bhante nāgasena, abbhutaṃ, bhante nāgasena, sudassitaṃ kāraṇaṃ, sudassitaṃ opammaṃ akāle maraṇassa paridīpanāya, ‘atthi akāle maraṇan’ti uttānīkataṃ pākaṭaṃ kataṃ vibhūtaṃ kataṃ, acitta­vikkhit­ta­kopi, bhante nāgasena, manujo ekamekenapi tāva opammena niṭṭhaṃ gaccheyya ‘atthi akāle maraṇan’ti, kiṃ pana manujo sacetano? Paṭha­mopam­me­ne­vāhaṃ, bhante, saññatto ‘atthi akāle maraṇan’ti, api ca aparāparaṃ nibbāhanaṃ sotukāmo na sampaṭicchin”ti.

Akāla­maraṇa­pañho chaṭṭho.